Olen jo aikaisemmassa artikkelissa kirjoittanut siitä, kuinka suurta kohua tämä mun blogi nostatti poikani toisen puolen sukulaisissa jo pelkästään silloin, kun julkaisuja näki vain kourallinen ihmisiä. Voin vain kuvitella, mitä minun kirjoitukset nyt saavat aikaan näissä muutamassa ihmisessä. Mutta, kuten jo aikaisemminkin jo olen sanonut, kaikki millä on positiivinen tai negatiivinen merkittävä vaikutus minun tai lasteni elämään, tulen niistä täällä kirjoittaan.
Ja haluan myös painottaa, että jokainen ihminen, joista olen kirjoittanut itseni lisäksi, ovat olleet tietoisia siitä, mistä minun kirjoitukseni kertovat. Se pitäisi kyllä olla jo aika selvää, kun olen kertonut, että kirjoitan elämänkerrastani ja merkittävistä ihmisistä elämässäni.
Sen jälkeen, kun sain suututettua pari ihmistä tekstin sisällön vuoksi, vaikken oikeilla nimillä heistä täällä edes kirjoittanut. Päätin, että aina kun kirjoitan jostakin ihmisestä Aliasta käyttäen, myös varmistan, että tämä alias heidän mielestä on sopiva. Halusin näin varmistaa, ettei jälkikäteen tule enää turhia kitinöitä, ja olen jokaiselle painottanut siitä lähtien, kun olen aloittanut blogin kirjoittamisen, että aikomukseni on kirjoittaa omaan elämääni perustuva kirja, tai koota kirjoittamani artikkelit ja laittaa ne laajemman yleisön nähtäville, mitä se on kyllä ollutkin koko ajan, mutta en minäkään osannut odottaa näin nopeaa nousua lukija määrässä.
Nyt tässä artikkelissa en ala meneen yksityiskohtiin, mutta tulen seuraavina päivinä kirjoittaan hieman arkaluontoisia asioita, mitä näinä lähipäivinä on sattunut perheemme sisällä. Ja jo ennen tämän artikkelin kirjoittamista, kysyin pojaltani hänen mielipidettä, koska lasteni mielipiteet ovat minulle tärkeitä näitä artikkeleita kirjoittaessani, varsinkin vanhimman poikani. Koska, kaikki kirjoitukseni vaikuttavat myös häneen, ja se mikä minulle on tärkeintä tätä blogia kirjoittaessa, on se, että jos poikani ei halua, että jotain asiaa en tuo esille, kun kyse on häneen liittyvistä asioista, niin silloin sitä minä en tee.
Tähän asti ei ole ollut vielä yhtäkään kirjoitusta tai edes aihetta, mitä hän ei olisi hyväksynyt. Pikemminkin päinvastoin. Kun pidin tuossa pitkiä aika välejä artikkeleissa, niin poikani tuli minulta kysyyn, että äiti miksi et ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään.
Ja vaikka elämäni ei todellakaan ole ollut mitään kaunista vuosi kausiin, niin siltikin hän on kannustanut minua avautuun elämästäni, koska myös hän tietää, että näillä kirjoituksilla haluan tuoda esiin tiettyjä asioita tietyistä tahoista, ja lisäksi se tärkein, että haluan yrittää estää ketään muuta tekemästä samoja virheitä, mitä minä olen tehnyt elämässäni.
Jos minulla itsellä olisi ollut joku keneen samaistua ja jolta ottaa oppia vuosia sitten, niin ehkä en olisi ollut niin naiivi tiettyjä tahoja ja ihmisiä kohtaan. Ja ehkä olisin edes jossain asiassa toiminut toisin. Mutta, koskaan ei ole liian myöhäistä oppia jotain uutta ja jakaa näitä elämänopetuksia muille. Siispä seuraavaan kertaan, niin ymmärrätte silloin hieman paremmin, mitä tällä artikkelilla ajoin takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti