Ystäväni-Veljeni-Rakkauteni-perheeni

Ystävyydestä rakkauteen

Tämä kertoo ihmisestä joka on tänäkin päivänä yksi elämäni rakkaimmista. Ystävyydestä - Rakkauteeni häntä kohtaan perheenäni ja se tarina alkaa näin.

Olen tuntenut Toren yli 10 vuotta mutta vasta viimeiset kaksi vuotta sitten me kunnolla ystävystyttiin. Sen aikainen paras ystäväni Hanna alkoi kaksi kesää sitten seurusteleen hänen kanssa. Tore asui hapitsulla ja on aina ollut ystävien kesken suosittu ja ns. päällikköainesta. Kun ensimmäistä kertaa menin käymään hänen luonaan Hannan kans, oli siellä lauma hänen ystäviään. Heistä näkyi kuinka kaikki kunnioittivat ja arvostivat hänen mielipidettään. Tore on elänyt molempia elämiä, ns. sitä normi elämää ja alamaailman elämää. Ja hänen tarinansa tekevät hänestä sitäkin kiehtovamman henkilön jolla on maailman suurin sydän ja hän antaa itsestään 110% ystävilleen, mutta joka hänen tielleen astuu hän saa tuntea myös sen 110%.

Kaksi kesää sitten Hanna ja Tore alkoivat ja olivat sen kesän yhdessä. Siinä ajassa hänestä tuli myös minulle tärkeä ihminen joka auttoi rahassa tai missä ikinä tarvinkaan häntä. Lopulta Hannalle ja Torelle tuli ero ja suurin syy siihen oli Hannan päihteiden käyttö ja siitä seurannut sekoilu joka saattoi myös Toren Ruotsin putkaan ja siitä myös alkoi minun ja Hannan yhteisen ystävyyden loppu ja minun ja Toren sitäkin lujemman ystävyyden alku.

Sen jälkeen kun he erosivat Tore osti Kemistä vanhan koulun johon rakennutti useita asuntoja ja johon myös hän itse muutti ja mihin myös minä lopulta muutin.Talo jakaantui alussa tavallaan kahteen osaan.Toisella puolella asuivat hänelle vasta tuttuja kemiläisiä ja minä ja Tore asuimme toisella puolen, lisäksi kaikki ne Toren naiset jotka yksitellen lankesivat ja rakastuivat häneen ja viikon sisällä - kuukauden, minä ajoin heitä yksitellen autolla ulos talosta ja hain hänelle uutta tilalle. Jotku naisista pysyivät pidempään,muttei yksikään ollut minun mielestä hänen arvoisensa. Hän oli kuitenkin minulle kuin veli joka huolehti minusta kun minulla oli vaikeaa.Yksikään nainen ei ansainnut minun mielestä häntä.

Talolla oli välillä ties minkälaista porukkaa bilettämässä mutta kun talvi tuli, tulivat myös virkavalta ja Tore lähti useammaksi kuukaudeksi istumaan. Sen jälkeen kaikki talolla muuttuivat. Ihmiset alkoivat sutkaileen, kieroileen ja valehteleen joten sain tarpeekseni ja lähdin hapitsulle poikani J,J:n luo. Asuin siellä useamman kuukauden.

Tuli Joulu ja tuli uusivuosi ja joka ikinen päivä minä kaipasin minun "veljeäni". Loppu talvesta hän pääsikin pois ja talolla asiat hiljenivät. Tietty porukka kiellettiin sinne tulemasta ja enää siellä olikin Toren vanhat ystävät hapitsulta ja tärkeimmäksi heistä minulle tuli Juice jota aloin kutsuun pikku veljeksi. Bileet jatkuivat mutta porukka muuttui fiksummaksi ja myös minä muutin takas taloon. Olihan minulla huone Toren huoneen vieressä. Juicelta opin monet uudet keinot miten poltella paukkuja ja siitä tulikin meille sellainen yhteinen juttu millä rentouduttiin illan päätteeksi. Juicen kans muutenki keksimme aina sellaisia hauskoja juttuja joissa ei aina ollut päätä eikä häntää.

Joskus voin suoraan kertoa, olin niin pihalla etten ees muista kunnolla missä me ollaan pyöritty. Paras ehkä oli kun löysimme ihan talon läheltä ihka oman hiekkarannan ja pienen järven joka yhdistyy suoraan mereen ja sen järven keskelle oli laitettu lautta. Mehän päätimme hakea uimavaatteet ja hypättiin siihen kylmään veteen ja uitiin lautalle. Sit tuliki tenkka på, kumpi uskaltaa ensiksi uida siinä kylmäs vedes takas rantaan. Hauskoja hetkiä rakkaan ihmisen kans ja tietty Juice on myös Torelle kuin veli. Yksi mahtavimmista ihmisistä joka on yhtäkkiä putkahtanut elämääni. 

Edelleen naiset Torella vaihtuivat muttei nyt ehkä yhtä tiheään. Olin saanut ystäväni takaisin, kunnes eräänä iltana hän pyysi minua jäämään hänen viereensä nukkumaan. Olinhan minä nukkunut aikasemminkin mutta tämä oli jo jotain toista. Ensimmäinen yö nukuimme lusikka asennossa mutta koko yön minä jännitin ja mietin vain että miten tämä vaikuttaa meän suhteeseen. Seuraavana päivänä huomasin ettei mitenkään koska mehän vain nukuimme ja olimme edelleen samanlaisia ystäviä kun ennen. Olin helpotuksesta sekaisin kun huomasin että jo seuraavana päivänä nauroimme kuin vanhat ystävät ja pidimme hauskaa.

Samana iltana Hanna tuli takaisin kuvioihin ja huomasin kuinka minua häiritsi se kun he menivät Toren huoneeseen. Yritin olla välittämättä asiasta mutta ennen kun ilta vaihtui jo seuraavaan päivään ja näin kuinka he nauttivat toistensa seurasta, tajusin etten halunnut olla enää heidän kummankaan lähellä, koska se muutti minun suhdettani heihin molempiin. Samana iltana lähdin, halusin nukkumaan ja rauhassa miettimään omia tunteitani häntä kohtaan. Miksi tunsin tällaista katkeruutta vaikka hän oli minulle vain ystävä.

Meni päiviä ja ensiksi alkoi Juice soitella perääni ja sitten Tore. Lopulta palasin takaisin talolle ja siellä oli myös yksi hänen entisistään näistä likaisista akoista joita olin jo ennen talvea kuskannut ristiin rastiin, mutta ajattelin ettet se kumminkaan tänne pitkäx aikaa jää, se ei ole Toren arvoinen nainen koska hän ansaitsee vain parasta.

Sen jälkeen jäin useammaksi yöksi joka oli täynnä hänen ystäviään. Tore alkoi ensin tekeen reissuhommia lappiin ja sen jälkeen etelämmäx Ruotsiin ja näimme aina harvemmin. Kyllähän mä tiesin että kun en ollut talolla niin hänellä oli siellä joku naisystävä, mutta pidin hermot itselläni koska mehän olimme vain ystäviä.

Jossain vaiheessa Hanna astui taas kuivioihin ja minä pitäydyin poissa. Muutin takaisin Tornioon ja otin etäisyyttä Toreen koska pelkäsin jos hän tietäisi todelliset tunteeni, menettäisin hänet kokonaan. Yhtäkkiä tajusin etten minäkään ollut sen paremmin hänen ystävyytensä arvoinen kuin ne likaiset naiset joita olin sinne ees taas kuskannu. Otin etäisyyttä, pysyttelin erossa päihteistä ja sanoin itseni irti sen aikaisista kavereista. Eristäydyin täysin. Halusin vain löytää uudestaan itseni, jättää kaikki turha paska ja olla hänen arvoisensa ystävä.

Kun hän reissultaan soitti, minä selitin pieniä valkoisia valheita päihteettömyydestä vaikka Tore jo kaiken ennnen puhelua tiesi, kuulin sen joka kerta hänen äänen sävystään jos olin ottanut jotain. Lopulta tajusin että minä valehtelin samalla vain itselleni ja päätin lähteä Raaheen jossa ensimmäiset neljä päivää olin selvin päin. Siitä alkoi minun itseni löytäminen mutta en silloin vielä tajunnutkaan että samalla olin menettämässä hänestä pienen osan kerralla. Lopulta loppuivat käynnit ja sen jälkeen ei puhelinkaan enää soinu. Ja minä kun en halunnut muuta kun olla hänen arvoisensa ystävä, kunnes yhtenä päivänä tajusin etten ollut pitkäänaikaan ollut niin onnellinen ja helpottunut koska kykenin tuntemaan tuskaa kuin ihminen ja itkemään kuin ihminen. Ainoa mitä minä itkin oli jo menetettyä ystävyyttä. Hän oli inspiraationi uuteen elämään ja hän oli se jonka vuoksi halusin irtaantua huumeista, mutten tajunnut vasta kun sillä hetkellä kun olin selvin päin ilman vieroitusoireita että olin alottanut tämän häntä varten ainoastaan menettääkseni hänet. Mietin monta kertaa sen jälkeen olisiko ollut jotain mitä olisin voinut tehdä tai jotain mitä olisin voinut jättää tekemättä, mutta kaikki oli jo liian myöhäistä. Ihminen jonka vuoksi olin valmis tekemään mitä tahansa ja teinki, oli hävinnyt elämästäni.

Joten aloin etsiä jotain muuta. Löysin ihmisen joka välitti minusta sellaisenaan kun olin, ei minun tarvinut hävetä itseäni tai menneisyyttäni. Ne kaikki olivat osa minua ja tehneet minusta sen mikä tänä päivänä olen. Siltikin joka päivä mietin että mitä jos? Mitä jos olisin kertonut kuinka paljon arvostin meidän suhdettamme. Halusin että hän oisi huomannut minut kun tämä minkä löysin tekee ja oisi antanut minulle samanlaista arvostusta, mutten koskaan uskaltanut hänelle sitä sanoa. Pelkäsin jos sanoisin niin menettäisin hänet kokonaan. Jos hän olisi tajunnut kuinka paljon häntä todellisuudessa rakastin ystävänä...Olisiko se muuttanut mitään? Hänen vuoksi kärsin viekkarit, itkin, surin ja kaipasin ja itseni uudestaan löysin. Ainoastaan sen takia jotta hänet kokonaan menettäisin? Ehkä en koskaan sitä saa tietää, mutta minun rakkauteni ansiosta häneen, minä löysin uuden tulevaisuuden minusta. Mä en tehnyt sitä itseni takia, en tehnyt sitä lasten takia...Tein kaiken vain siksi, että olisin hänen arvoisensa ystävä! Ystävyydestä Rakkauteen, tulen aina rakastamaan häntä, onhan hän osa minua ja kannan häntä aina sydämessäni koska hänen takia olen tässä tänä päivänä ja voin paremmin kuin koskaan !