Mikään ei ole suurempaa kuin äidin rakkaus ja siitä todisteena on äidin käsiin jäämät neulan arvet.
Mikään ei ole suurempaa kuin äidin rakkaus lapseen. Välillä tuntuu että rakastan lapsiani niin paljon että, elämä käy niin sietämättömäksi, että on pakko turvautua huumeisiin jotta se kipu mitä tunnen kun en saa nähdä enkeleitäni, käy niin suunnattomaksi ettei sitä voi selittää ja se tuska repii sydämeni niin pieniks pirstaleiks, eikä lopulta elämällä ole mitään merkitystä ja haluaisin vain unohtaa...
Unohtaa kuinka se ehdoton rakkaus riistettiin minulta, ihan kuin minun tai mun lasten tunteilla ei ois ollu merkitystä tässä suuressa maailmassa mutta pienessä kaupungissa. Pää asia kuhan sossun tantoilla oli "faktat" kohillaan ja työpaikka perseen alla. Se oli meidän särkyneen perheen hinta, sen arvonen meidän perheen rakkaus tälle suurelle maailmalle mutta pienelle kaupungille oli...ja jäljelle jäi neljä särkynyttä sydäntä ja äiti - neula käsivarressa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti