Mä olin tänään lenkillä ja siinä kävellessäni huomasin, kuinka mun aivot alko taas raksuttaan omaa tahtiaan. Aloin mielessäni heitellä itselleni kysymyksiä kysymysten perään ja samaan aikaan mielessäni vastasin niihin. Heti kysymyksen perään tuli vastaus ja sen perään uusi kysymys.
- Miksi en ole aikaisemmin käyttänyt taitojani?
- Koska koin, ettei minulla ole ketään, jonka vuoksi itsestäni antaisin ulos enempää.
- Minkä takia tarvitsen jonku, jonka vuoksi antaisin itsestäni enemmän?
- Miksi minä itseni takiakaan sitä tekisin.
- Miksi et tekisi itsesi vuoksi parempaa?
- Koska en sillä hetkellä kokenut antsaitsevani parempaa.
- Minkä vuoksi koit ettet ansaitse parempaa?
- Koska joskus joku on minulle sanonut niin!!!
Ja toi viimeinen vastaus kolahti muhun!
Kävellessäni niitä kysymyksiä ja vastauksia oli enemmän, mutta siinä sen verran, että ymmärtää mistä on kyse. Sillä hetkellä kun vastasin itselleni mielessäni, että - joskus joku on sanonut minulle, etten ansaitse parempaa, tajusin ensimmäistä kertaa, etten mä tarvi aina jotain toista henkilöä, jonka vuoksi tekisin jotain, joka tuo minulle parempaa, vaan voin kerrankin yrittää itseni takia luoda itselleni jotain, mikä tuo minulle iloa ja onnea elämään.
Mä oon koko elämäni ajan yrittäny jonku muun vuoksi, kun itseni aina itseäni kehittää, ja luoda heidän tyyliin sitä parempaa. Sitä mitä he sillä hetkellä ovat tarvineetkaan. Mä en oo koskaan aikaisemmin tehnyt itseni vuoksi mitään suurta ja parempaa, vaan olen aina tehnyt asiat joko lasteni tai sen hetkisen miehen vuoksi.
Tämä on ensimmäinen kerta kun oikeasti tajusin tuon asian niin, että se kunnolla kolahti muhun. Ja tänään mä päätin, että seuraava suuri asia jonka teen, teen sen itseni vuoksi. Mä en tarvitse miestä vierelle, jotta loisin itselleni paremman tulevaisuuden tai pääsisin pois jostain vanhasta huonosta tavasta. Mä en tarvitse aina lapsia tekosyyksi, jos haluan tavoitella itselleni parempaa! Kerranki mä teen jotain hyvää, joka on ainoastaan itseni vuoksi ja oman tulevaisuuteni parantamiseksi! Ei ole itsekästä haluta itsensä vuoksi iloa ja onnea, mutta mä en ymmärrä miksi en ole aikaisemmin osannut katsoa asioita niin? Ehkä juuri siksi, että joskus joku on sanonut minulle, että on itsekästä ajatella niin!
Se miksi halusin kirjoittaa tämän ja tuoda julki oli, koska koin tämän itselleni tärkeäksi ja halusin kirjoittaa sen muistuttaakseen itseäni, jos joskus ajattelen taas, että ainoa miksi ansaitsisin itselleni parempaa on toisen ihmisen kautta. Niin voin käydä lukemassa ja muistuttamassa, etten tarvi ketään toista halutakseni itselleni parempaa!
- Voin tehdä joskus jotain suurta ja parempaa myös itsenikin vuoksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti